Kuvantamistutkimus Unverricht-Lundborgin taudin (EPM1) hiirimallissa

Unverricht-Lundborg type progressive myoclonus epilepsy (EPM1, OMIM 254800) is an autosomal recessive disorder characterized by onset at the age of 6 to 16 years, incapacitating stimulus-sensitive myoclonus and tonic-clonic epileptic seizures. It is caused by mutations in the gene encoding cystatin B (CSTB). However, the disease processes leading to the observed symptoms are currently unclear. Clinical magnetic resonance imaging (MRI) of the brain has shown neurodegenerative changes and computed tomography data have suggested a bone phenotype. This thesis examined the disease processes and the background of the pathological changes in the brain and the bone, utilizing modern imaging methods and image analysis methodology complemented with experimental data in the mouse model (the Cstb -/- mouse) of the disease. In order to gain a comprehensive picture of the disease progression in the brain, we performed a longitudinal imaging study in the Cstb -/- mouse. Animals were studied from the pre-symptomatic to fully symptomatic disease stages (1-6 mo). For studying atrophic changes, in vivo MRI volumetry was preformed once a month from 1 to 6 months of age. For investigating white matter (WM) changes, ex vivo diffusion tensor imaging (DTI) was performed at 2, 4 and 6 months. The fractional anisotropy (FA) maps derived from DTI data were analysed using track based spatial statistics (TBSS) that provided us with a hypothesis-free analysis of white matter changes. In vivo volumetry showed progressive volume loss in Cstb-/- mice over time, the rate of which was neither spatially nor temporally uniform over the brain. TBSS revealed progressing FA decrease, suggesting severe and widespread WM damage, with most drastic changes in the cerebellum and the thalamus. Subsequently the congruence of the observed WM changes between the mouse model and EPM1 patients were evaluated. In vivo DTI data from fully symptomatic adult patients and ex vivo data from fully symptomatic (6 mo) Cstb-/- mice were analysed using TBSS with matching protocols. The results revealed extensive changes with a pattern of chronic WM degeneration in EPM1 patients, with similar alterations detected in Cstb-/- mice. Furthermore, previously unknown brain regions were shown to be affected both in patients and in mice. The imaging data were then used to guide tissue level analyses in mice. The microstructural counterpart of the areas with decreased FA in mice was characterized by immunohistochemistry and transmission electron microscopy. Based on the tissue level findings, the extensive changes identified by DTI in both EPM1 patients and in Cstb-/- mice are probably a consequence of widespread WM loss upon axonal degeneration, and likely contribute to the motor disturbances present in the disease. Finally, we characterized the bone changes underlying the observed skeletal phenotype in EPM1 patients by performing microtomography (µCT), histology, and in vitro cell culture experiments with the Cstb-/- mouse. Analysis of bone microstructure in Cstb-/- mice using μCT revealed structural changes. Moreover, histology confirmed both structural and functional alterations. The basis of these findings was investigated by studying the functionality of bone resorbing osteoclasts differentiated in vitro from bone marrow. In resorption pit formation assays, less and smaller resorption pits were formed by Cstb-/- osteoclasts, indicating decreased resorptive capacity, likely due to a decrease in osteoclast numbers. These data imply that the skeletal changes in Cstb-/- mice and EPM1 patients are a result of CSTB deficiency leading to altered osteoclast function, and the results would indicate that CSTB has a more substantial role as a modulator of bone metabolism than previously thought. Our results showed high correlations of the atrophy, WM and bone phenotypes between EPM1 patients and Cstb-/- mice and provided information about brain and tissue level changes present in these pathologies. High correlation between the mouse model and the findings in patients provided further affirmation for the use of the mouse model in EPM1 research. Furthermore, the results provided new insight both into the progression of brain pathology and the processes underlying the bone changes present in the disease. Finally, our research introduced new methodologies for research in mouse models of neurodegenerative diseases, and raised the prospects of future research.Etenevä myoklonusepilepsia (Unverricht-Lundborgin tauti, EPM1) on suomalaiseen tautiperimään kuuluva, autosomaalisesti peittyvästi periytyvä sairaus, jonka ensimmäiset oireet havaitaan 6-15 vuoden iässä. Ensimmäiset oireet ovat useimmiten ulkoisten ärsykkeiden laukaisemia lihasnykäyksiä tai epileptisiä kohtauksia. EPM1 aiheutuu virheistä kystatiini B (CSTB) proteiinia koodaavassa geenissä ja vaikka taudin aiheuttava geenivirhe on selvitetty, oireisiin johtavat tautimekanismit ovat edelleen tuntemattomat. Kliininen magneettikuvantaminen on osoittanut potilaiden aivoissa harmaan aineen vauriota ja tilavuudenalenemaa ja tietokonekerroskuvauksessa potilailla on havaittu kallon luiden paksuuntumista. Tässä väitöskirjatyössä pyrittiin kartoittamaan EPM1:n etenemistä ja havaittujen muutosten aikaansaavia kudos- ja solutason muutoksia käyttäen moderneja kuvantamis- ja kuvankäsittelymenetelmiä sekä histologiaa ja soluviljelykokeita taudin kystatiini B puutteisessa (Cstb -/- hiiri) hiirimallissa. Taudin etenemistä aivoissa selvitettiin suorittamalla pitkittäisseurantaa taudin hiirimallissa. Kuvantaminen aloitettiin oireettomissa hiirissä, ja seurantaa jatkettiin kaikkien taudinkuvaan kuuluvien oireiden ilmenemiseen asti (1-6 kk). EPM1:ssä esiintyvän tilavuudenaleneman etenemistä tutkittiin in vivo magneettikuvantamisella, ja valkean aineen muutoksia ex vivo diffuusiotensorikuvamisella. Käyttäen hypoteesivapaata vokselipohjaista analyysimenetelmää (Track based spatial statistic, TBSS) valkean aineen muutoksia seurattiin analysoimalla fraktionaalisen anisotrofian (FA) muutoksia. Havaitsimme Cstb -/- hiirissä etenevän tilavuudenaleneman, jonka määrä vaihteli eri aivoalueiden välillä. Diffuusiotensorikuvantaminen osoitti etenevään aivokudoksen vaurioon viittaavan FA aleneman, joka ilmeni voimakkaimmin talamuksissa ja pikkuaivossa. Seuraavaksi kartoittamme havaittujen valkean aineen vaurioiden yhtenevyyttä hiirimallissa ja potilaissa. Aikuisten EPM1 potilaiden in vivo ja aikuisten Cstb -/-(6kk) hiirten ex vivo diffuusiotensorikuvantamisdata analysoitiin käyttäen identtisiä TBSS- protokollia. Tulokset osoittivat laaja-alaisia, krooniseen rappeumaan viittaavia valkean aineen muutoksia EPM1-potilaissa, ja hiirimallissa havaittiin vastaavat muutokset. Analyysi paljasti sekä potilaissa, että Cstb -/- hiirissä muutoksia aivoalueilla, joiden ei ole aikaisemmin tiedetty EPM1:ssä vaurioituneen. Havaittujen muutosten alkuperää tutkittiin Cstb -/- hiirissä kudostason tarkastelulla soluleikkeistä immunohistokemiallisin värjäyksin, ja elektronimikroskooppisella analyysillä. Tulokset osoittivat että sekä EPM1 potilaissa että hiirimallissa diffuusiokuvantamisella havaitut valkean aineen muutokset ovat seurausta aksonikadosta, ja ovat todennäköisesti yhteydessä taudissa esiintyviin liikehäiriöihin. EPM1-potilailla havaittujen luumuutosten taustoja selvitettiin Cstb -/- hiirissä tietokonekerrokuvauksella (microtomography; uCT), kudosleikevärjäyksillä ja soluviljelykokein. Tietokonekerroskuvaus osoitti luun hienorakenteen muuttuneen Cstb -/- hiirissä, minkä lisäksi kudosleikevärjäyksissä todettiin luussa sekä rakenteellisia että toiminnallisia muutoksia. Näiden muutosten alkuperää kartoitettiin luuta kierrättävien osteoklastien soluviljelykokein. Kun solujen kykyä hajottaa luuta tutkittiin, havaittiin Cstb -/- hiirten osteoklastien muodostavan vähemmän ja pienempiä resorptiivisia kuoppia. Tämä kertoo osteoklastien heikommasta hajotuskyvystä, ja muutos Cstb -/- hiirissä on todennäköisesti seurausta matalammasta solumäärästä viljelmissä. Vaikuttaa siltä, että sekä EPM1 potilaissa, että taudin hiirimallissa havaitut luumuutokset ovat seurasta kystatiini B puutteen aiheuttamista muutoksista osteoklastien toiminnassa. Nämä tulokset viittaavat siihen, että kystatiini B:llä on aikaisempaa suurempi rooli luun metabolian säätelyssä. Tutkimustuloksemme hiirissä vastasivat potilaissa havaittua aivojen tilavuudenalenemaa, valkean aineen vaurioita ja luulöydöksiä, ja pystyimme osoittamaan niihin johtavat kudos- ja solutason muutokset. Havaintomme valottavat EPM1:n huonosti tunnettua etenevää taudinkuvaa, sekä ennestään tunnettujen muutosten taustaa, ja löydösten yhteneväisyys hiirimallissa ja potilaissa rohkaisee EPM1-tutkimuksen jatkamista Cstb -/- hiirimallissa. Väitöskirjatutkimus esitteli myös uusia menetelmiä aivorappeumatautien hiirimallitutkimuksessa sekä avasi uusia tutkimusalueita EPM1:n taudinkuvan selvittämisessä

Progressive Volume Loss and White Matter Degeneration in Cstb-Deficient Mice: A Diffusion Tensor and Longitudinal Volumetry MRI Study

Peer reviewe

Challenge clusters facing LCA in environmental decision-making—what we can learn from biofuels

Purpose Bioenergy is increasingly used to help meet greenhouse gas (GHG) and renewable energy targets. However, bioenergy’s sustainability has been questioned, resulting in increasing use of life cycle assessment (LCA). Bioenergy systems are global and complex, and market forces can result in significant changes, relevant to LCA and policy. The goal of this paper is to illustrate the complexities associated with LCA, with particular focus on bioenergy and associated policy development, so that its use can more effectively inform policymakers. Methods The review is based on the results from a series of workshops focused on bioenergy life cycle assessment. Expert submissions were compiled and categorized within the first two workshops. Over 100 issues emerged. Accounting for redundancies and close similarities in the list, this reduced to around 60 challenges, many of which are deeply interrelated. Some of these issues were then explored further at a policyfacing workshop in London, UK. The authors applied a rigorous approach to categorize the challenges identified to be at the intersection of biofuels/bioenergy LCA and policy. Results and discussion The credibility of LCA is core to its use in policy. Even LCAs that comply with ISO standards and policy and regulatory instruments leave a great deal of scope for interpretation and flexibility. Within the bioenergy sector, this has led to frustration and at times a lack of obvious direction. This paper identifies the main challenge clusters: overarching issues, application and practice and value and ethical judgments. Many of these are reflective of the transition from application of LCA to assess individual products or systems to the wider approach that is becoming more common. Uncertainty in impact assessment strongly influences planning and compliance due to challenges in assigning accountability, and communicating the inherent complexity and uncertainty within bioenergy is becoming of greater importance. Conclusions The emergence of LCA in bioenergy governance is particularly significant because other sectors are likely to transition to similar governance models. LCA is being stretched to accommodate complex and broad policy-relevant questions, seeking to incorporate externalities that have major implications for long-term sustainability. As policy increasingly relies on LCA, the strains placed on the methodology are becoming both clearer and impedimentary. The implications for energy policy, and in particular bioenergy, are large

Hyvälaatuisen polttohakkeen markkinat

Määritelmä hyvälaatuiselle polttohakkeelle tiedetään. Polttohakkeen käyttäjissä ja käyttökohteissa on eroja, joten eroavaisten käyttäjien mielipiteet ”hyvästä” hakelaadusta voivat poiketa. Pienem-missä laitoksissa polttohakkeen laadun merkitys kasvaa. Laadukkaalla polttohakkeella käytävä hake-kauppa halutaan tavoittavan myös pienemmät laitoskoot. Opinnäytetyön tavoitteina oli selvittää hyvälaatuisen polttohakkeen mieltymykset sitä käyttävillä, tai sen kanssa tekemisissä olevilla tahoilla, eli millaista on hyvälaatuinen polttohake ja kartoittaa polttohakkeen markkinoita Keski-Suomen alueella, alle 1 MW laitoskoossa. Tutkimus toteutettiin Metsäkeskuksen verkkosivuilla julkaistulla hakkeen käyttäjä-kyselyllä, jota välitettiin myös sähkö-postitse hyödyntäen Metsäkeskuksen yhteystieto-arkistoja polttohaketta käyttävistä tahoista. Kyse-lyn vastauksiin perustuivat johtopäätökset polttohakkeen hyvästä laadusta ja hakemarkkinoista. Suurin osa vastaajista oli maatiloja. Vastausprosenttia ei yleisestä kyselystä voi laskea. Opinnäyte-työn tilaajana toimi Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke. Kyselyllä saatiin monita-hoinen ja kattava kuva halutusta polttohakelaadusta ja sen sisältämistä ominaisuuksista. Kaikkiin olennaisiin ominaisuuksiin saatiin varteenotettava ja hyödynnettävä mielipide. Mielipiteet ja koke-mukset hakemarkkinoita kohtaan olivat hyödyllisiä, vaikka suurin osa vastaajista käytti omaa, eikä ostohaketta. Työstä saa näkökulmaltaan monipuolisen kuvan loppukäyttäjien haluamasta hakelaadusta ja poltet-tavaksi käytettävän hakkeen halutuista ominaisuuksista. Maatila-painotteisen vastaajakunnan miel-tymykset koskien hakemarkkinoita antavat kattavan kuvan siitä, miten polttohakkeeseen liittyvä kaupankäyminen halutaan hoitaa.The definition for good-quality fuelchips is well known. There are many differences between wood-chip users and applications. Therefore, different users may have different opinions about “good”-quality in fuelchips. When the size of the facility diminishes, the signification of the fuel quality grows. High-quality fuelchips can be sold to the smaller size of facilities. The goal of the thesis was to study the opinions about good-quality fuelchips among users, and peo-ple who are into this subject. In other words, what is the good-quality fuelchip made of? The other goal was to map the fuelchip-markets in Central-Finland and in facilities below 1 MW. The study was executed as a public-questionnaire in the web-pages of The Finnish Forest Centre. The question-naire was also forwarded by e-mail utilizing The Finnish Forest Centre’s archives of fuelchip-users. The results about fuelchip-quality and fuelchip-markets were based on the results of the question-naire. Most of the answerers were farmers. The answering-percent was not calculable as the ques-tionnaire was public. The thesis was commissioned by the Biolämpö-project. The questionnaire pro-duced a diverse and inclusive picture of about the most wanted fuelchip-quality. A considerable and deployable opinion was found to all qualities. Opinions and experiences about fuelchip-markets were helpful despite the great amount of answerers used own, not purchased, fuelchips as a pri-marily-fuel

ORGANIZATIONAL CHANGE IN A COMPANY : Managing and Leading Successful Change

The aim of this thesis is to examine how a company executes organizational change. While the pace of changes in companies is constantly growing often companies start the change without prepara-tion and knowledge. The objective is to find out how a company manages and executes change. The author uses secondary and primary data in this thesis. Secondary data was gathered from books, scholarly journals and various internet sources. As primary data, the author uses information gath-ered from interviews with the case-study companies and from material related to the subject. The results of this thesis suggest that an organizational change is so significant a process that it re-quires careful preparation and planning. To be sure, although change cannot plan in too detailed a manner, there are certain factors that can be classified as inevitable in every organizational change. The differences between successful and not so successful change can be seeing in this thesis be-tween the case-study companies. The implantations for the commissioners are related to communi-cation and managerial responsibility. Communication is the key to successful change and manager responsibility will grow during the change.Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia yritysten organisaationmuutosta. Muutosten tahti yrityksissä kasvaa koko ajan mutta monesti yritykset aloittavat muutoksen ilman kunnon tietämystä ja valmistautumista. Työn tavoitteena oli tutkia miten yritys suorittaa organisaationmuutoksen ja miten sitä hallitaan. Opinnäytetyön kirjallisuuskatsaus koottiin aihetta käsittelevistä kirjoista, tieteellisistä artikkeleista ja muista Internet-lähteistä. Työn varsinainen tutkinnallinen osuus kerättiin haastattelemalla yritysten edustajia ja erilaisista lähteistä keräämistä materiaaleista. Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi että organisaatiomuutos on merkittävä prosessi yritykselle, mikä vaati huolellista valmistautumista ja suunnittelua. Muutosta ei kuitenkaan voi suunnitella liian yksityiskohtaisesti. Organisaatiomuutoksessa on kuitenkin tiettyjä vaiheita ja tekijöitä mitkä ovat välttämättömiä prosessin aikana. Tässä tutkimuksessa on nähtävissä erot onnistuneen ja vähemmän onnistuneen organisaatiomuutoksen välillä. Tärkeimmät opinnäytetyöni kautta saadut havainnot liittyvät viestintään ja esimiesten vastuuseen, sillä viestintä on avain onnistuneeseen muutokseen ja esimiesten vastuu kasvaa muutoksen aikana

Informaatiovirtojen nykytilan kuvaus ja kehittäminen Sinebrychoffin jakelun organisaatiossa

Opinnäytetyön tarkoitus oli tehdä mallinnus Sinebrychoffin informaatiovirroista ja niiden nykytilasta. Lisäksi opinnäytetyössä pyrittiin havaitsemaan parhaat käytännöt sekä tarjota toimivia ehdotuksia nykytilan kehittämiseen ja optimointiin. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin työntekijöiden haastattelua organisaation sisällä. Haastatteluiden jälkeen rakennettiin alustava nykytilakuvaus sekä uppouduttiin kirjallisuustutkielmaan informaatiovirtojen mallintamiseen ja optimointiin liittyen. Lisäksi kehitysehdotuksia varten perehdyttiin erilaisiin kohdeyrityksen kannalta relevantteihin automaatioratkaisuihin. Haastattelut dokumentoitiin, tieto varmennettiin todeksi toisella haastattelukierroksella. Haastatteluiden ja kirjallisuustutkielmaan perustuen tehtiin lopullisena tuotoksena kattava nykytilakuvaus sekä tehtäväkohtainen kuvaus, minkä tueksi rakennettiin Excel-taulukko suodatettavuuden ja helppolukuisuuden edistämiseksi. Lisäksi ehdotettuja kehitysideoita mallinnettiin luomalla makrot MS Excelissä sekä SAPissa.The goal of the thesis was to carry out a current state mapping of Sinebrychoff’s information flows and suggest development points for the distribution organization . The thesis focused on finding best practices and suggesting practical proposals to drive the development and optimization. One of the key research methods in the thesis were interviews carried out in the organization. The preliminary version of the current state mapping was built based on the interviews. After the interviews, relevant literature was explored for insights to modeling and optimizing information flows. The literature also covered parts and methods of automated solutions that were part of the final proposal. The interviews were documented and the data were validated in a second round of interviews. The final outcome, which was built based on the literature research and interviews, was the current state mapping and distinctive process mapping regarding information flows in the distribution organization. An Excel table was made to achieve the full potential of the information flow mapping. The proposal also included macros and scripts in Microsoft Excel and SAP-ERP that were modelled as an example of the development

Kodin sanasto. Toim. Ilmi Hallstén ja Lilli Lilius

Kirja-arvioHallstén, Ilmi & Lilius, Lilli (toim.): Kodin sanasto.Kielenaineksetauringonkylpy (kieli: suomi, sivulla: 40)eternelli (kieli: suomi, sivulla: 39)flanelli (kieli: suomi, sivulla: 39)friisi (kieli: suomi, sivulla: 39)gobeliiniverho (kieli: suomi, sivulla: 41)haarukka (kieli: suomi, sivulla: 39)harsia (kieli: suomi, sivulla: 39)hiekkalo (kieli: suomi, sivulla: 42)hohdolle, hohdonkirjailu (kieli: suomi, sivulla: 41)huppukaulus (kieli: suomi, sivulla: 39)hyytelö (kieli: suomi, sivulla: 39)häive (kieli: suomi, sivulla: 42)höyrypaahdettu (kieli: suomi, sivulla: 41)höyrypaahtoinen (kieli: suomi, sivulla: 41)ilmaruutu (kieli: suomi, sivulla: 39)jalkapolsta (kieli: suomi, sivulla: 40)jalkopeite (kieli: suomi, sivulla: 40)jokasäinen (kieli: suomi, sivulla: 39)jyrkkä (kieli: suomi, sivulla: 42)jäkkärä (kieli: suomi, sivulla: 39)jäätelö (kieli: suomi, sivulla: 39)karpalomehu (kieli: suomi, sivulla: 40)kastike (kieli: suomi, sivulla: 42)kaulavanne, -hihna, -nauha (kieli: suomi, sivulla: 42)ketunnahkakappa, -viitta (kieli: suomi, sivulla: 40)kiiltomustaus, -muste (kieli: suomi, sivulla: 41)kirjailla (kieli: suomi, sivulla: 39)kirjata (kieli: suomi, sivulla: 39)kirjoitusalusta (kieli: suomi, sivulla: 41)kirpeä (kieli: suomi, sivulla: 40)kitkohamppu (kieli: suomi, sivulla: 40)kitkujakkara (kieli: suomi, sivulla: 40)kitsmerä (kieli: suomi, sivulla: 40)kivikynä (kieli: suomi, sivulla: 42)kivitaulu (kieli: suomi, sivulla: 42)kokkare (kieli: suomi, sivulla: 39)kolpakko (kieli: suomi, sivulla: 39)korkottaa (kieli: suomi, sivulla: 41)kriminnahka (kieli: suomi, sivulla: 40)kulhiainen (kieli: suomi, sivulla: 39)kuolakaat(t)i (kieli: suomi, sivulla: 42)kuorin(ta)kone (kieli: suomi, sivulla: 40)kuorinkauha, -lusikka (kieli: suomi, sivulla: 40)kyljys (kieli: suomi, sivulla: 39)kynänvarsi (kieli: suomi, sivulla: 40)käärö (kieli: suomi, sivulla: 39)lamppuharja (kieli: suomi, sivulla: 40)lamppuöljy (kieli: suomi, sivulla: 40)leninki (kieli: suomi, sivulla: 39)lepo : portaiden l. (kieli: suomi, sivulla: 41)liuskio|kynä, -taulu (kieli: suomi, sivulla: 42)lukulamppu (kieli: suomi, sivulla: 42)lävillinen työ (kieli: suomi, sivulla: 41)malja (kieli: suomi, sivulla: 39)marjake (kieli: suomi, sivulla: 39)matkopirkka (kieli: suomi, sivulla: 38)meri-, merenruoko (kieli: suomi, sivulla: 42)metsänriista (kieli: suomi, sivulla: 41)muistokotelo (kieli: suomi, sivulla: 39)mureke (kieli: suomi, sivulla: 39)mökkeri (kieli: suomi, sivulla: 39)nikerretty (kieli: suomi, sivulla: 41)nu(k)keri (kieli: suomi, sivulla: 39)nuohooja (kieli: suomi, sivulla: 42)ohukainen (kieli: suomi, sivulla: 39)olkaimet (kieli: suomi, sivulla: 39)ompelime (kieli: suomi, sivulla: 41)oviverho (kieli: suomi, sivulla: 40)paketti (kieli: suomi, sivulla: 39)palkohedelmä (kieli: suomi, sivulla: 42)palkokasvi (kieli: suomi, sivulla: 42)pensnee (kieli: suomi, sivulla: 42)peruskaivaa, -kaivaminen (kieli: suomi, sivulla: 41)pielus (kieli: suomi, sivulla: 39)piikko (kieli: suomi, sivulla: 39)pilhua, pilhoa (kieli: suomi, sivulla: 42)pilleri (kieli: suomi, sivulla: 39)pokaali (kieli: suomi, sivulla: 39)polsta (kieli: suomi, sivulla: 40)pukimo (kieli: suomi, sivulla: 41)puutarhanaita (kieli: suomi, sivulla: 40)puutarhanalote (kieli: suomi, sivulla: 40)pystykuvastin (kieli: suomi, sivulla: 39)pyyhenaulakko (kieli: suomi, sivulla: 41)pörhökangas (kieli: suomi, sivulla: 39)raappio (kieli: suomi, sivulla: 41)raastin (kieli: suomi, sivulla: 39)rapikkokangas (kieli: suomi, sivulla: 39)riivinrauta (kieli: suomi, sivulla: 39)rima (kieli: suomi, sivulla: 42)riukupuu (kieli: suomi, sivulla: 42)rottinki (kieli: suomi, sivulla: 42)ruudukka, ruutukka (kieli: suomi, sivulla: 41)ryijy (kieli: suomi, sivulla: 39)räikeä (kieli: suomi, sivulla: 42)rääpi(j)äiset (kieli: suomi, sivulla: 39)sairaanliemi (kieli: suomi, sivulla: 40)sairaanruoka (kieli: suomi, sivulla: 40)satiini (kieli: suomi, sivulla: 39)siivooja (kieli: suomi, sivulla: 42)sitku (kieli: suomi, sivulla: 39)sitkustaa (kieli: suomi, sivulla: 39)sokerileive (kieli: suomi, sivulla: 39)sudennahkaturkit (kieli: suomi, sivulla: 40)säteri (kieli: suomi, sivulla: 39)tahkota (kieli: suomi, sivulla: 42)tako(ma)naula (kieli: suomi, sivulla: 40)takorauta (kieli: suomi, sivulla: 40)tavata (kieli: suomi, sivulla: 42)toimikas (kieli: suomi, sivulla: 39)turve(i)ttaa (kieli: suomi, sivulla: 41)työlamppu (kieli: suomi, sivulla: 42)ulostaottu (kieli: suomi, sivulla: 41)uunipalvu (kieli: suomi, sivulla: 41)valetukka (kieli: suomi, sivulla: 39)valtaportaat (kieli: suomi, sivulla: 39)varik|ko, -oinen (kieli: suomi, sivulla: 39)verha, verho (kieli: suomi, sivulla: 39)viilekkeet (kieli: suomi, sivulla: 39)vivahdus (kieli: suomi, sivulla: 42